torstai 31. joulukuuta 2009

Langankerintää

Joskus viimevuonna ostin kirjan, Victorian Lace Today, kun se oli niiiin ihana. Haaveilen neulovani Myrtle Leaf Shawlin ja lankakin tuli ostettua jo syksyn käsityömessuilta. Ihana vyyhti ohuen ohutta mustaa merinosilkkiä, n. 100 g/1000 metriä. Vyyhtiä on tullut hypisteltyä useamman kerran, kunnes eilen lopulta päätin keriä sen kun Pikkusisko nukkuu ja Isoveli on Miehen kanssa ulkona. Jep jep.

En tiedä mitä kuvittelin ohuen ohuen (100g/1000m!) merinosilkin kerimisestä vyyhdiltä kerälle. En kai yhtään mitään, en ole juurikaan kerinyt vyyhdiltä kerälle yhtään mitään ikinä.

Aika äkkiä tajusin, ettei keriminen onnistu, jos vyyhti on lattialla nätisti ympyränä. Menee sotkuun. Nostin sit puolikkaan vyyhdin (tää oli valmiiksi kahdessa osassa) tuolinjalkoihin roikkumaan, tuoli siis lappeellaan maassa. Kerin kierroksen, nostan langan lankojen välistä ja sit takasin, kierros, pujotelua, kierros, pujotelua.... ei hyvä. Vaihdan vyyhdin toiseen, koska ilmiselvästi olen aloittanut väärästä päästä koko kasaa.

Vähän aikaa menee hienosti, eihän tää ollukaan vaikeeta. Lanka jumittaa, pujottelua, ärräpäitä, syvään hengitystä ja kyllähän tää tästä. Muutaman kierroksen jälkeen jumi loppuu ja rullaa taas hyvin, kerin kerin kerin ranne turtana, sormet puuduksissa (voi itku ja raskauden aikainen/jälkeinen karppatunnelisyndrooma) todetakseni et kerän halkaisija on noin kolme senttimetriä. Vyyhdillä ei näy havaittavaa muutosta. Kerin lisää, alkaa tulla nälkä. Lounasaika lähestyy ja kohta Isoveli tulee kotiin ja silloin pitäis olla valmista, koska Isoveli on vielä aika pieni. Kerin kerin kerin. Jumittaa. Sotku. Vaihdan vyyhtiä ja samat ongelmat toistuvat useita kertoja.

No ei tullut ajoissa valmista. Lukkiudun olohuoneeseen, imetän, käännän tuolin niin, että päivän harvat valon säteet valaisevat sotkua vyyhdillä, mutta ei ne mitään valaise, lanka on 100g/1000 metriä mustaa merinosilkkiä ja oli pilvinen päivä keskitalvella! Miulla on paksumpia ompelulankoja kuin tämä! Ehkä pitäis lopettaa tämä neulominen ja keskittyä vaan ompelemaan.

Aikaa meni lopulta Isoveljen ulkoilu, lounas, päiväunet ja iltapäivää niin et tuli jo melkein pimeä. Ensikerralla ostan lankani kerällä. Tällaisella ihanalla kauniilla kiiltävällä kevyellä kerällä. :)