Kuurankukkapipo (eli kauhuneulontaa eli WTHWIT), Armas ja Korealainen naurunaihe

 Niin. Loistoälynväläykseni oli jo syksyllä, että kun saan Kuurankukkalapaset tehtyä, pitää sen kaveriksi tehdä valkoinen pitsipipo. Älynväläys, että kolmiolärpäkkeistä vähän korvaläpppää ja siitä jotenkin soveltaen. Nyt on pipolainen astunut siihen vaiheeseen, että en voi enää lopettaa, en millään, vaikka tajuan jo että tästä tulee tyylillisesti mummon yömyssykkä vuodelta 1738. Vähän niinkuin kauhuleffaa katsoisi. Pakko jatkaa. :)

 

 Armaalla menee vähän paremmin. Jostain käsittämättömästä syystä palmikot ei ihan täsmänneet, jotain varmaan unohtunut lisäillä jossain, mutta sovelsin sen verran että ei  kai mihinkään näy? Sovitusta odottelee, ja sitä että kuurankukkakauhupipo valmistuu.

Vielä loppuun tämmöinen ihanuus. Harkitsen vakavasti semmosta helvetes jävla skit ristipistotyötä tähän kuoreen. 

Kevättä

Ei täällä ihan näin kevät vielä pitäis olla :) vaikka himpun etelässä ollaankin.

Kuurankukat

Siinä ne kaunokaiset vihdoin ovat, soppakapustat pingotustukena. Nyt polttelee kaikenlaiset ideat ja ufotkin, mutta taidan laittaa kuurankukkapipo yritelmän tulemaan. Jännäksi menee.

Ihan pakko. Sori.

Armas

Edellisen villatakkiprojektin ollessa nappeja vaille valmis on jonon tarkastelun aika. Armas, se se on, vaikka oikean paksuiset puikot puuttuu eli napsutteluksi menee. Kaapeleita onneksi on. Katselin tässä lankaa, jonka ostin tätä varten syksyllä käsityömessuilta ja olin aika hämmentynyt kun tajusin ostaneeni ohjeenmukaista lankaa, ihan tietämättäni. Jee jee! 

Disney Animators -nuken yöpaita

Kun tuolla neulerintamalla ei tapahdu yhtään mitään vilautan neitikolmeveen suurta aarretta. Meillekkin tällainen söpöläinen kotiutui :) ja pitihän sille jotain itse surruutella. Puseron kaava on Mekkotehdas -blogista, linkitän kunhan pääsen oikean koneen ääreen. Housut leikkasin vaan vähän sinnepäin. Kangasta on hillottu ehkä 16 vuotta. Alunperin se oli pikkulapsen preeriamekon essu, tosi karmee :) ja tosi ysäri, yläasteen käsityötuntien helmiä. Superleveät brodyyrit käytin semmoisenaan hyväksi. Selässä tarranauhaa ja vyötäröllä sunmuualla on alusvaatekuminauhaa huolittelemassa, kuromassa ja brodyyrinä.

Virkattu joulukuusenalusmatto

Mysteerisukka jäi jumiin, en osaa päättää alanko alusta, ja jos niin millä puikoilla ja silmukoilla. Sattui muutenkin sellanen hetki, että mukulat oli oksutaudissa ja siinä niiden vieressä vahtiessa tarttis jotain tekemistä, sellasta vähemmän herkkää. Viimejouluksi ajattelin, kesällä ostin kuteen ja nyt sit virkkailin. :) Malli on kauhavan kangasaitan Juhannusruusu, kude samaisen putiikin Lilli -ontelokude, valkaisematon. Ohje löytyy ilmaiseksi netistä, linkkiä en nyt jaksa tämmöseen kännykkäpostaukseen askartelemaan.

Semmonen huomio, että kudetta oli 150 grammaa vähemmän kun ohjeessa, enkä päässy lähellekkään loppua. Kuvittelin, että teen väliosasta parikerrosta kapeamman ja sitten pitsit perään mutta ei, 8 kerrosta väliosaa ja kude loppui 10 senttiä ennen kerroksen loppua. No ei tuo pitsiä niin kaipaa, nätti ilmankin.

Mysteerisukat

Tässä kahtariviä vaille ekavihje valmis... Neiti Kolme V:n jalassa! :D eeeh onko miulla tosi tiukka käsiala vai big foot tytär? No menee nuo nippa nappa omaankin jalkaan, mut vähän mietitytyää, pitäiskö näistä äkkiä yrittää jotain pikasovellusta lapsen jalkaan tai tehdä suosiolla lapaset. Kuinkakohan paljon kirjoneule venyy valmiina?