perjantai 24. joulukuuta 2010

Kuusen koristelun vaiheet kun apuna on yksivee ja kaksipuolivee


On kaksi päivää jouluaattoon. Otetaan esille kuusi (että olis jotain kivaa sisätekemistä, ettei tartteis mennä ulos pakkaseen seisomaan hangessa) ja ihmetellään sitä. VAU! Se on VIHREE! Pahvilaatikossa! Lasten mielestä homma on nyt nähty. 

Oiotaan kuusen oksia ja käydään siinä samalla muutaman kerran hakemassa epäkiinnostuneita lapsia takas. "Kattokaa nyt kun tämä on HIENO!" Laitetaan kynttilät (lue led -valot) ja pistoke seinään. Lapsia ei kiinosta. Lisätään kimallenauhaa ja johan ne sieltä kirmaa paikalle. Nyt kiinnostaa jo koristelaatikko, (kun ensin on tunkenut molempien päät melkein sinne sisälle) ja pienet silmät loistavat. Äiti näyttää miten joulukuulat on tarkoitus ripustaa oksille. Lapset kattsvat ihan hölmöinä, kikattavat ja heittelevät kuulia pitkin lattiaa. "Appo, Appo!" (= pallo pallo) Kaksipuolivee nauraa ja heittelee palloja, onneksi ovat halpoja ja muovisia. Äiti sanoo ymmärtäväisiä ei-ei-ei ajjaijjai sormen heristelyä. Kaksipuolivee saa laatikolleisen karkkikäveykeppejä ripustettavaksi, eikä tajua, että ne ovat karkkia. Ripustelee niitä onnessaan, kahdeksan vierekkäin samalle oksalle. "Hei niitä voi vähän levittää, ei kaikkien tarvitse olla vierekkäin." "OKI!" Kaksipuolivee siirtää kaksi keppiä viereiselle oksalle.

Koristeet päätyvät vähitellen oksille ja taas lattialle, oksille ja taas lattialle, oksille ja taas lattialle... Äidin eieit kiristyvät. ”AIJJAIIJJAI! EIEIEI! ANTAKAA olla niiden nyt ” mutinaa jupinaa ”TEIDÄN TAKIA” jupinaa mutinaa ”LAPSILLE MAAGINEN JOULU... ”Seuraa lisää konttausta pitkin lattioita, nieltyjä ärräpäitä jne. Vähitellen täytyy antaa periksi, lapsille lasten maaginen joulu tarkoittaa jotain ihan muuta kuin äidille.

Tunti koristelun aloittamisesta kuusi on jo aika valmiin oloinen. Koska kimallenauha osoittautui yksiveen mielestä maailman kauneimmaksi ja kiinostavimmaksi asiaksi, on nauhat nostettu kuusen yläosaan. Muutkin koristeet ovat hiipineet ylemmäs ja ylemmäs, ja lopulta ylimmällä kolmanksella kuusesta killuu melkein kaikki kuusenkoristeet, siis todellakin koko kuuseen tarkoitetut koristeet. Äidin makuun kuusenlatva näyttää vähän turhan amerikkalaiselta, mutta olkoon. Siellä alempana, no onhan siellä nuo karkkikepit, joita kaksipuolivee edelleen siirtelee sinne tänne, kuusen oksille, syöttötuoliin, kirjahyllyyn, aina kaikki vierekkäin riviin. 

Kaksi tuntia koristelun aloittamisesta kaksipuolivee tulee näyttämään silmät ihastuksesta suurina: "Äiti atto!" Karkkikeppi on hajonnut ja kaksipuolivee on vihdoin tajunnut, että ne ovat sitä karkkia. Karkkikepit nostetaan vaivihkaa kuusen latvaan.


 RAUHALLISTA JOULUA!

1 kommentti:

  1. Meilläkin on turhan amerikkalainen kuusi; kun lasten kanssa ryhtyy puuhaan, niin se vaara on aina olemassa. Meillä ongelmat alkoivat vasta kuusen koristelun jälkeen. Yksvee ei tajua lopettaa, vaan kerää koristeita käsiinsä ja "koristelee kuusta uudelleen". Havuja ropisee joka kierroksella.. Kestääköhän puu raukka iltaan asti. Kaikesta huolimatta hyvää joulua!:)

    VastaaPoista