Tarvitaan tyynyliina...

 ...ja hieman aikaa.

 Tyttömäistä reunapitsiä,

 ja napitkin ois hyvät olla. Vielä ei ole.

Tein niin suuren kuin tuli, ja tää on tuolle melkein yksivuotiaalle pikkusiskolle vielä aika pitkä, mutta ihan käytettävä. 2,5 vuotiaalle isoveljelle sovitettiin kanssa ja oli sellanen tunikamittainen, housut tartteis alle. Eli 1-3 vuotiaan kokoa? Valitettavasti kirpputorityynyliinajahti ei ole tuottanut enempää tuloksia, muuten näitä olis varmaan jo rivi valmiina. Äidin ehdoton suosikki!

APUA! SYTYCK KRIISI!

Tässä ois puolet alusta, keskeltä edestä melkein keskelle taakse (musta raita puuttuu). Korsettia olisi tulossa, sellaista 1800 -luku henkistä. Ainaoikein pystysuunnassa, hopearaitaa ja kiiloja, myöhemmin kasa helmiä ja röyhelöä ja muuta koristetta kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla efektilangoilla. LOPPUI HOPEALANKA!

Tyhmänä olin ostanut vain yhden rullan, kun tuolta paikallisestahan sitä saa. Jep jep. Saa, jos ei olla myyty loppuun. Tähän tulis pään seinään hakkaamista ja muutama vähemmän kaunis sana. Edelleen luulin tämän olevan helpponakki, internettiä vaan surffaamaan, mut kun ei löydy, mistään ei löydy samannäköistä rullaa hopealankaa. Alkaa hiukka ärsyttää, miksi miksi miksi otin vain 'jotain' lankaa, enkä vaikka dropsia. Mietin mallitilkun purkamista, mut ei se olisi riittänyt kumminkaan.

Vaihtoehdot: Jatkan jollain muulla hopealangalla loppuun ja toivon, ettei ero näy kamalasti. Puran koko roskan ja aloitan alusta jollain muulla hopeisella langalla, jota minulla on tarpeeksi. Puran ja teen uudelleen huomattavasti pienemmässä koossa, nuken koossa? Jatkan krhm luovasti, vaikka kultaisella tai millä vaan selkeästi erivärillä, enkä yritäkkään mätsätä alun hopeiseen. Kaikki vaihtoehdot ärsyttävät. Suunnattomasti.

ramppikuume

Loikin lavalle suoraa päätä kun lupa oli, loin silmukat ja jämähdin. Mikä jännitys lienee iskenyt, kun diskotanssi ei sujunut lainkaan. Seisoin siinä hiljaa ujona peilipallon alla, katselin yleisöä ja muita tanssijoita, jotka roiskivat menemään suurin elkein. Monta päivää meni näin, yksinäinen rivi silmukoita kutsui neulomaan lisää, mutta ajatus jumahti. Askeleet eivät tuntuneet tarpeeksi hienoilta. Töissä autolla ajellessa laitoin diskoteknotassikanavan päälle, josko sieltä tulisi inspiraatiota. Radiosta kaikui vain pilkkalaulu, ne soittivat sopivasti Bee Geessiä: "What you doing in the back aah, What you doing in the back aah, You should be dancing, yeaaah! Dancing, yeaah!"

Illalla, hätistettyäni miehen nukuttamaan lapset levitin koreografian pöydälle.



Vaihdoin puikot.

Vedin glitterikorkkarit jalkaani, ihan vaan tunnelmaa tuomaan. (Näitä ei muuten oo koskaan ennen käytetty, komerossa ovat odottaneet jo useamman vuoden, vissiin tätä päivää.)

Kriitikko katseli hyväksyvästi.Vihdoinkin.

Peilipallon kiillotusta...

...pyllähdyksiä, pyörähdyksiä, askelten tankkausta...

...muutamia onnistuneita ranneliikkeitä...

...hairahduksia sivupoluille...

...ihastumisia tanssilattialla...

...razzle dazzle me...

...Bling Bling!

Takahuoneessa, lavan lämpiössä jo kihisee ja kuhisee. Kädet hikoavat, sydän pamppailee, eivätkä varpaat malta olla paikoillaan. Mieleni tekisi jo rynnätä lavalle heittämään ihan pikkuriikkinen piruetti, tai edes yksi sormen heilautus kohti diskopalloa. Kurkistelen nurkastani varovasti kanssatanssijoihin, jotka hypähtelevät ja verryttelevät keskittyneesti. Jossain vilahtaa bling, toiset hiovat tangon notkautuksia, näkyypä tanhuryhmäkin kokoontuneen sooloja harjoittelemaan.

SYTYCK

KLIK.

Jostain alitajunnan perukoilla rattaat loksahtivat kohdalleen ja siinä se oli: Minun SYTYCK projektini. Näin teen. Juuri noin, tottakai! Jo 60 senttimetriä pitkään mallitilkkuun piti kiireesti tikuttaa kymmenen senttiä lisää. Ne ratkaisevat, ainoat tärkeät sentit. Vielä tekemistään odottaa tiheystilkku, paperikaava (kun en minä rättialan koulutuksen saanut osaa tehdä tätä vain päässäni) ja sitten laskemaan. Minulla ei ole hajuakaan siitä, kuinka neulevaate tulisi kaavoittaa, mutta lähden nyt jossain määrin siitä, kuinka tekisin sen kankaasta.

Elämme jännittäviä aikoja. Pelon sekaisin tuntein venyttelen ja odotan musiikkini alkua, ensimäisiä diskobiitin kumahduksia. Tuleeko pyllähdettyä pahastikkin peilipallon alla, sokaisevatko diskovalot ymmärrykseni? Kaadunko kesken piruettien, unohdanko askeleet vai tipunko kenties lavalta kokonaan? Voisinko sittenkin onnistua askelkuvioissani ja luoda jotain jännittävää tai kaunista, tai jopa hupaisaa? Auttavatko kalaöljyt askelmuistiin? Pitäisikö kokeilla muutakin dopingia, kuten jotkut muut kuuluvat tekevän?

Odotamme.

minimekko tunika toppi...

...shortsit yöpaita aluspaita korsetti päähine koru jazz flapper disko helmet hapsut paljetit lame pudotetut silmukat pitkät silmukat pitsi reikäkuviot joustinneule istuva liehuva reikäinen peittävä käytettävä rooliasumainen omaatyyliä liioiteltu tyylikäs yliampuva !BLING! vai ...bling...

Ideoita riittää, karsiakseni tein emävirheen ja etsin ravelrysta valmista ohjetta, jota voisin flappermekkoideaani käyttää. No löytyi jokunen ja kymmenen uutta, ja jo muutamiin hylättyihin ideoihin uutta potkua. Jos joku tän puolestani päättäisi niin olisi ihanaa. Koetilkkukin alkaa muistuttaa kummallista kaulaliinaa.

Nyt pitäis vissiin miettiä realistisesti mitä ehdin neuloa. Jos peruspinta on enimmäkseen sileää mausteilla, onnistuis se mekko, ehkä. Haasteeksi itselle vois olla 'väärään suuntaan' laitettua reunapitsiä helmaan, noita helmien laittoa ja neuleen koko jo ihan itsessään, ehkä jopa kaavoitus? Tai sitten voisi yrittää tehdä pienemmän, yksityiskohtaisemman vaatteen, ehkä tämän, voi ihanuus.

Sytyck pohdintaa

No voihan hapsu. Neuloskelin tuossa koetilkkuja ja totesin, että sille on syynsä, ettei hapsujen neulomiseen löydy ohjetta. Ei ole mitään järkeä neuloa hapsuja kun on niin paljon helpompiakin tapoja. Mutta koska tämä on neulomis leikki, leikin neulojaa ja yritän.

Ensin tein sukkalangalla näin...

... eli kuten joku jo huomaa, neuloin kahdella langalla, ja välissä otin toisen langan eteen, neuloin yhdellä, ja sitten taas toinen lanka mukaan ja meillä on pystyrivi lenkkejä. Ihan kiva, ja jos lenkittävä lanka on jotain paksumpaa icord -tyyppistä, sellaista mitä valmiit hapsunauhat yleensä ovat, vois tää olla ihan mukava ratkaisu. Laikan ehdotuksesta kokeilin leikata lenkit auki saadakseni niitä kaipaamiani hapsuja, mutta ainakin tällä villaisella ei ole toivoakaan, että hapsut osottais sinne minne haluan.

Sitten tein työhön valitsemallani langalla näin...


..ja kuten näkyy, ei tää nyt oikein toiminut. Liukas lanka ja liukkaat lenkit tekevät mitä tahtovat, vai liekkö vika tanssitaidottomuudessani. Ärripurri.

Seuraavaksi pohdinnaksi otin pudotetut silmukat. Silloin vois saada aikaan soljuvan mekon johon saa noita 'hapsu' pylväitä. Tässä huonona puolena on, että näkyy aika rankasti läpi, mutta onhan ne alusmekot keksitty. Sitten juolahti mieleeni onteloneule, eli jos tekis (osittain ?) pystyraitoina onteloneuletta ja tiputtais lopussa ne oikean puolen silmukat. Heti perään mietin että olen tekemässä mekkoa. Minä en aio neuloa onteloneuleena mekkoa! Hiukan suuruuden hullu saatan olla mut kaikella on rajansa...


Nyt mietintämyssy päähän ja sukankudin käteen, tai ehkä joku helmikokeilu. Mekkolankat on jo ostettu, joten en haluaisi siitä ajatuksesta enää luopua, mieluummin luovun niistä hapsuista. Itseasiassa hapsujen ja lenkkien korvikeajatus juolahti juuri mieleeni, mitäs jos... kertoisin siitä sitten myöhemmin? (Hopsan vaan, tuli jo samantien kokeiltua jotain, mut en oikein tiedä mitä syntyi joten taitaa olla pingotuksen paikka. Palaan asiaan. ;) )

Loppuun vielä Villafanin Diskotanssikengät. Kuvasta unohtui hopeinen lanka, jonka on tarkoitus juosta koko mekon läpi tuon Dropsin Cotton Viscosen kanssa.